Keskiviikko 5.2

En kerennyt tehdä tätä postausta keskiviikkona enkä torstaina. Mutta teen sen sitten nyt. Eli keskiviikkona minulla on yleensä laulutunti, niin ettemme kerkeä käymään tallilla, mutta tällä viikolla sitä ei ollut. Oli mukavaa päästä käymään tallilla ennen heppakerhoa. Menimme siis heti koulusta tallille. Ajattelimme mennä kevyesti ilman satulaa, mutta Aino-Elina ei ole ennen mennyt Rassella ilman satulaa, joten Aino-Elina meni satulalla. Rassea ei olisi ollenkaan huvittanut tehdä töitä. Haimme hevoset nopeasti sisälle. Jätimme Rassen käytävälle ja hoidimme sen siinä. Aino-Elina ratsasti ekana, joten laitoimme Rasselle satulan. Saimme Rassen todella nopeasti valmiiksi ja lähdimme sitten pihalle. Aluksi vahdin samalla vähän Monaa, koska se sekoaa Rassen lähdettyä. Keskiviikkona Mona oli aivan rauhassa omassa karsinassaan eikä edes hirnunut. Se vain söi siellä onnellisena. Rassea ei todellakaan huvittanut tehdä ollenkaan töitä. Se vain potki takajalalla ilmaan eikä suostunut kuuntelemaan edes raipan muistutuksesta. Lopulta Aino-Elina sai Rassen toimimaan todella hyvin. Minä taas menin Rassella ilman satulaa. Aino-Elinan jälkeen Rassella oli vauhti päällä ja sillä oli ihan hirveä kiire koko ajan. Rasse ei meinannut edes kuunnella pidätteitä, mutta pohjetta se kuunteli liiankin hyvin. Ajattelimme mennä kävelemään maastoon kunnon loppukäynnit, mutta Carita soitti ja sanoi olevansa kohta tallilla, joten meille tuli melko kiire. otimme Rassen sisälle ja laitoin sill ja Monalle loimet päälle. Juuri kun olimme vieneet hevoset ulos ja sammuttaneet tallista valot, Carita tuli sinne.

Menimme siis Caritan isän kyydillä Siipolaan pitämään heppakerhoa. Olimme Siipolassa puoli tuntia aikaisemmin kerhon alkua, joten kerkesimme kuvata vähän. Olimme ottaneet videon ja aloimme sen jälkeen siivota tallia. Vähitellen kerholaisia alkoi valua paikalle. Viimeisen pätkän kuvasimme juuri ennen kerhon alkua. Kerhossa teimme esitelmiä eri hevosroduista. Olimme edellisellä kerralla jakaneet ryhmät joissa esitelmät tehtäisiin. Myös minä ja Aino-Elina teimme yhden esitelmän shire- hevosesta. Kerhon aikana oli niin paljon vapaata aikaa, että hain minulle jo vanhemman tuttavan Röllin sisälle ja hoidin sitä. Minun piti kuitenkin viedä se takaisin pihalle, koska Arttu ja Leon oli leikattu sinä päivänä ja Arttu oli Röllin karsinassa. Mutta oli ihan mukavaa päästä kävelemään reippaasti tallin ympäri hevosen kanssa. Kun kerho loppui jouduimme odottamaan hetken ennen kuin kaikki kerholaiset oli haettu, koska emme saa lähteä ennen kuin kaikki on haettu pois. Kotimatkalle pääsimme kuitenkin hyvin ja kotona olin niin väsynyt, että pesin vain
naamani, söin ja menin nukkumaan.

Linkki videopostaukseen: www.youtube.com/watch?v=lscqtnGa2sE

Kävelytystä ja tallin siivousta

Eilen kävin Jonnan kanssa tallilla, Tallille tullessa ajattelin että haluan nopeasti kotiin ja menen ilman satulaa ihan kevyesti aitauksessa. Olin juuri laittamassa Monalle vähän heinää karsinaan, ettei se sekoiaisi ihan kokonaan tallissa Rassen lähdettyä, mutta kun oli ottamassa paalista heinää Jonna kävelikin jo tallille. Jätin heinät ottamatta ja menin sisälle talliin Jonnan kanssa. Hetken juteltuamme otin Rasssen ja nousin ratsaille. Ajattelin mennä paljon käyntiä ja vain vähän ravia. Juuri kun olin aloittamassa ravin niin Jonna tuli ulos Monan kanssa. Päätimme sitten mennä pellolle vähän kävelemään, koska pelloilla on hevosellekin jo polviin asti lunta niin menimme sitten sinne. Olin laittanut Rasselle suojat jalkaan, mutta minun piti tulla alas ottamaan ne pois etteivät ne putoaisi pellolle. Pienen sähläyksen jälkeen pääsimme lähtemään pellolle. Rassse oli heti alusta asti tosi valpas ja katseli todella huolellisesti ja korvat hörössä sivuille. Heti ensimmäisenä meille tuli ongelmaksi se, ettei kumpikaan hevonen halunnut mennä ison lumikasan yli. Saimme tapella siinä hetken ja kokeilimme muutamaa muutakin menoreittiä, mutta mihinkään niistä ei kumpikaan suostunut menemään.Saimme lopulta apua ja Rasse talutettiin ensimmäisenä yli kinoksen, mutta matka ei edennyt kuin muutaman askeleen. Päätimme kääntää hevoset kohti kotia ja sinne ne menivätkin paljon mielummin. Yritimme mennä toiselle pellolle jonne oli aurattu traktorilla hyvät reitit. Taaskaan kumpikaan ei halunnut mennä sinne joten Jonna päätti tulla alas Monalta ja taluttaa sen pellolle. Kun Mona meni ensin niin suostui lopulta Rassekin menemään. Siellä kävelimme koko pellon läpi ja yläpäätyyn jäimme tekemään isoa ympyrää, että hevosetkin saisivat vähän nostella jalkojaan. Kun taas käännyimme kotiin päin olivat kummatkin hevoset ihan innoissaan. Tallissa jätimme hevoset hetkeksi käytävälle ja laitoimme niille toppaloimet päälle. Rasselle piti laittaa myös fleece-vuorellinen sadeloimi, kun Rassen toppaloimessa ei ole kaulakappaletta ja hevoset kuitenkin jäisivät ulos yöksi. Laitoimme hevoset karsinaan syömään ja menimme pyörittämään uuden paalin niille aitaukseen. Kummallekkaan hevoselle ei maistunut ruoka kunnolla, mutta se ei onneksi haitannut kun niillä oli aitauksessa kokonainen heinäpaali. Tarjosimme vielä niille aitaukseen vettä. Mona tuli ja joi heti ensimmäisen sangon tyhjäksi. Rasselle taas ei maistunut juominenkaan, vaikka melassiakin tarjottiin.

Otin muutaman kuvan hevosista aitauksessa ja menin Jonnan avuksi siivoamaan Monan karsinaa. Olimme tehneet työnjaon, että Jonna siivoaa Monan karsinan ja minä Rassen. Siivoamiseen ei onneksi mennyt hirveän kauaa. Kun karsinat oli siivottu annoimme lampaille vähän kauraa ja toimme ulkoa heinää. Jonna siivosi vielä käytävän ja laitoimme kaikki tavarat paikoilleen ja kuivamaan patterin luokse. Meidän piti myös vaihtaa tallissa olevan lämpölampun paikkaa, koska sillä paikalla missä se silloin oli niin se ei lämmittänyt eikä näyttänyt valoa Monalle asti, joten vaihdoimme sen Rassen ja Monan karsinoiden väliin. Saimme ainakin hyvät naurut, koska lamppu on katossa ruuvilla kiinni ja se piti painalalla ja pyörittämällä saaha kattoon kiinni, minä toki tyhmänä yritin sitä varmaan 5 minuuttia saada kiinni isolla vaivalla ja kun kysyin Jonnalta miksi se ei mene Jonna vain sanoi, että kokeile pyörittää toiseen suuntaan. Totta kai se heti auttoi. Olin siis tyhmänä 5 minuuttia yrittänyt ruuvata sitä väärään suuntaan. Heti kun olimme saaneet lampun kiinni lähdimme kotiin ja veimme Jonnan matkalla myös kotiin. Vaikka eilen ei menty muutakuin käyntiä se oli silti ihanaa, hauskaa ja rentouttavaa. Pitää siis tehdä samalla tavalla vähän useammin!